maanantai 19. helmikuuta 2018

Tilkkupussilakana

Lauantaina tosiaan vieteltiin rakkaan kummipojan syntymäpäiviä. Tein tänä vuonna pojulle hänellekin tutuista tilkuista junnukokoisen pussilakanan, aiemmin olen hänelle tilkuista ommellut päiväpeiton ja tyynynpäällisen.

Yhteensä peitosta löytyy 300 tilkkua. Monesta kankaasta on pojalla itsellään vaatetta, sillä sain tilkkuja myös pojan äidiltä. Ompelin tilkut toisiinsa ihan saumuriompeleella. Paljon tutkittavaa tästä pussilakanasta pojulle löytyikin.








sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Ballerinoja

Eilen vierailimme triplasynttäreillä. Sankareista nuorin on kummipoikani, mutta hänen kaksi isosiskoaan ovat myös hyvin rakkaita. Meillä tytöt ovat kaikki keskenään hyvin samanikäisiä ja hyvin leikit yhdessä sujuvatkin, voisin melkein väittää, että nämä tytöt ovat esikoiseni bestikset. 

Vaikka perheen äiti ompelee itsekin paljon, rohkaisin silti itseni ompelemaan tytöille ja vieläpä vaatetta. Kaavaksi valikoitui oma hörtyläsuosikkini, Kangaskapinan Talviperhonen. Kangas on myöskin Kangaskapinasta, niin printti kuin yksivärinenkin.




Esikoiselle tein samasta kuosista frillapaidan Ottobren kaavalla. Tämä kaava on kyllä tosi kiva! Tunikaksi pidennettynä tosin meillä vielä suositumpi. Ballerinat satubalettia harrastavalle taas oli ehdottomasti mieleinen.

Rullapäärmekin toimi jälleen siististi (kun kiristyslevyjen välistä voi löytää vaikka kissankarvaa). Pääntiet ja hihansuut kanttasin kääntäjällä.







perjantai 16. helmikuuta 2018

Pupu Tupuna

Viime aikojen blogihiljaisuus selittyy kahdella syyllä: meillä kävi kylässä itse mahatauti, tuo ei-niin-toivottu vieras. Onneksi vain 40% taloudesta halasi pönttöä. 

Toinen syy on se, että olen viime ajat ommellut PKKS:n lasten teho-osastolle ja osasto kympille vaatteita. Housut ovat jo valmiit, mutta bodyista puolet ovat neppareita vailla. Tarvitsisin Prymeihini mahdollisesti uudet päät, ne tuntuvat olevan lopettelemassa työsuhdettaan ja tätä menoa kantaosat loppuvat turhan aikaisin.

Tänään ompelin jotain muuta. Olipa mukava ommella isompaa vaatetta! Hyvin simppeliä ja rentouttavaa. Lopusta Metsolan Pupu Tupuna -kankaasta valmistui collegepaita ja jämistä vielä kuopukselle housut.


Paidassa käytin kaavana Paapiin kaavakirjan Myyryä, tosin lisäsin vähän väljyyttä, jos collegepaidan alla pidetäänkin vaikka ohuempaa paitaa. Pääntielle, helmaan ja hihansuihin ompelin collegerenkaat.


Pienimmäisen housujen kaavan pohjana on Papun housukaava, yritin tosin tehdä seuraavan koon housut - en laiskuuttani piirtänyt uusia kaavoja - lisäten vähän pituutta suuntaan ja toiseen. Pidensin lahkeita ja lyhensin resoreita alkuperäiseen ohjeeseen nähden myöskin.

Takakappaleesta puolet tein (kankaan loppumisen takia) keltaisesta collegesta. Applikoin suoralla ompeleella takakappaleeseen kuitenkin viimeisen kokonaisen Tupunan traktoreineen.






Nyt polttelisivat loput Tupuna-jemmat...



perjantai 9. helmikuuta 2018

Melkein pertsaa

Nyt on taas tarjolla sekalaista settiä, mutta menköön. Peruspertsaa, vähän pientä lisää. Sellaista kivaa, aivot narikkaan ja surautellaan.


Esikoisella ompelin - jälleen - prinsessamekon reilummassa koossa. Siirsin kasan nafteja keskisiskoksen kaappiin, mutten kyllä osaa oikein nähdä niitä hörtyläitä ja prinsessakuoseja hällä. Toisaalta hän tahtoo kyllä varsin usein pukeutua niinkuin siskot, joten ehkä ne jatkavatkin ahkeraa käyttöä.

Tämä tuhkimovaunukuosi on Kangaskapinalta. Kaava myöskin, Talviperhosesta tosin puuttuu ylempi frilla. Kerrankin ompelin myös olkafrillat, mielestä tämä kuosi oikein kutsui niitä.





Eräälle pikkutytölle ompelin tämän kettupaidan. Kangas on muistaakseni myöskin Kangaskapinalta, vuoden päivät sitten ostettu. Kaavana tutusti ja turvallisesti Paapiin Myyry.



Sain vihdoin ajoiksi ommella Halonsmulanin baggydressin kaavalla jumpsuitin. Ostin kaverin kangaskaapista pätkän ihanaa hiiriaiheista joustofroteeta ja tein siitä kuopukselle kesäksi jumpsuitin. Näitä täytyy kyllä tehdä lisää 😍






keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Örkkejä lahjaksi


Tällä viikolla olen ommellut loput hyllyssä jemmaantuneet örkit lahjoiksi - tai no yksi paita on omalle. Vihreää lähtee lahjaksi eräälle nuorelle miehelle ja pinkkiä settiä pienelle tytölle.


En edes muista, mistä örkit ovat lähtöisin. Keltaiset ompelin syksymmällä ja nämä kaksi väriä olivat vielä jäljellä. Pinkistä tein ensin Jujunan Nooa-bodykaavalla bodyn koossa 74 cm. Muuten kaavan mukaan, mutta hihoihin ja takakappaleen haaraan lisäsin pituutta sentin. Pariksi tein pinkit collegehousut niinikään Jujunan Niklas-kaavalla.





Loppupätkästä ompelin paidan kuopukselle seuraavassa koossa. Aivan ei kangas riittänyt, mutta mustaa vinosti hihan suuhun ja varsin veikeä siitä tuli. Paidoissa kummassakin on kaavana Paapiin kaavakirjan Myyry.




Vihreä pätkä ei aivan pituudesta riittänyt, joten tein mustaa trikoota lisäten "tuplahelman".




Jemmoja kaivellessa tuli kyllä huokailtua, että kun päivässä olisi enemmän tunteja 😍


sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Lisää ponilettiä


Toinen Hellinin ponilettikankaana oli 1,2 metrin pala joustocollegea. Olin suunnitellut ensin hupparimekkoa, mutta se olisi vaatinut niin paljon kikkailuja (paljon näiden kankaiden leveys mahtaa olla...), että tyydyin huputtomaan Ruskamekkoon. Housut sain lopusta kuitenkin nuorimmaiselle - juuri kun kaappia siivotessa totesin niitä olevan aivan riittävästi. Mutta eihän näin ihania voi vastustaa!


Tunika on tosiaan Ruskamekon kaavalla tehty. Helmaa on lyhennetty kymmenen senttiä, mutta jatkoksi on ommeltu resorirengas. Resorit ovat myös hihansuissa ja pääntiellä. Hihoihin jouduin taas tekemään jatkopalat, mutta aika hyvin sauma piiloutuu kuvioon.




Housut ovat muokkaus Papun kaavoista (jotka olivat Suuressa käsityölehdessä). Pidensin lahkeenpituutta minkä kangas salli ja lyhensin resoria.



Vielä on metri trikoota jäljillä.

lauantai 3. helmikuuta 2018

Ensikosketus ponilettiin


Pitkään olen Hellinin ponilettejä ihastellut - värit ja sävyt ovat niin herkullisia - ja vihdoin investoin itselleni kolmenkin palan verran ponilettiä. 

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi 80 cm pätkä collegea, jota luulin kyllä ostaneeni metrin. Pienillä kommervenkeillä pätkä taittui itselleni bombertakiksi. Hihoihin jouduin jatkosaumat tekemään, mutta eivät ne kuosin seasta liikaa erotu. 

Muutama pieni tilkku takin myötä jäi ja ne ompelin oman ja kummitytön polvien housuun. Kaavana housuissa on Jujunan Niklas. 








Seuraavaksi postaan, mitä toisesta collegepätkästäni muovautui, mutta se huomiseen :)