lauantai 30. elokuuta 2014

Paita, housut, hame ja pipo joustofroteesta - hurahdus!

Tilasin joku viikko sitten Metsolalta ihanaa autokuvioista joustofroteekangasta muiden ihastuttavien kuosien ohella. Nyt olenkin aikamoisen hurahtanut minulle ennalta vieraaseen materiaaliin ja napannut sitä myös muutaman kankaan Facebookin Kangashamsterit-ryhmästä, josta myös seuraavien kuvien kelta-pinkki-kukkajoustofrotee.

Pikkuneiti kasvaa huimaa vauhtia, jonka takia olen tehnyt hänelle hieman reiluja vaatteita. Nyt kuitenkin ajattelin tehdä kerralla kaksi kokoa isomman paidan, jotta paita menisi pidempään, eikä jäisi parissa kuukaudessa pieneksi. Näin jälkikäteen en tullut ollenkaan ajatelleeksi sitä, että vaikka neiti on tällä hetkellä autohöperö, onko hän sitä enää vuoden päästä - mitä jos neiti haluaakin pukeutua vain pikkuprinsessaksi? No, toivotaan parasta. Housut tein nyt sopiviksi, mutta kuitenkin resoreiden ansiosta reilunpituisiksi. Hame on nyt käypänen, sillä kangas ei pipo-ompelun jälkeen antanut enää yhtään enempää periksi. Toki oisin voinut ommella siihen kaveriksi jotain muuta kangasta, mutta mielestäni mikään säilöissä oleva joustofrotee ei pariksi sopinut tarpeeksi hyvin.



Pipon kaavan löysin Ottobren 4/14 lehdestä. Tarpeeksi pientä kaavaa tosin ei ollut, mutta pipon pienentäminenhän on varsin helppoa. Tein piposta yksinkertaisen, jotta se olisi sopiva näille keleille, kun ei oikein enää kesähatussa tarkene, mutta vuoritetussa trikoopipossakin tulee lämmin. 

Hameen leikkasin jäljelle jääneistä palasista aivan summamutikassa vapaasti silmäillen. Onneksi jemmasta löytyi ihanaa, oranssia resoria, joka sopii kuosiin vallan hyvin. En ommellut resorin sisään kuminauhaa, sillä se vaikutti napakalta näinkin. En usko, että hame kuitenkaan niin kovaan käyttöön ja pesuun tulee, jotta resori pääsisi lörpähtämään.




Paitaan käytin kaavana Ottobren 4/14 Mushroom-paidan kaavaa koossa 98 cm. Paidassa on edessä taskut, ei suinkaan kengurutasku, vaikka kuva niin antaisi ymmärtää. Punaista resoria taskunsuukaitaleissa, hihansuissa ja pääntiellä. Samaa resoria käytin myös housujen vyötärölle ja lahkeensuihin. Housujen resorin sisään ompelin paksun kuminauhan, josta tuli kyllä sen verran piukka, että saa nähdä, joudunko sitä pidentämään ajansaatossa. Tällä hetkellä pöksyt ovat käyttökelpoiset, paita menee vielä odottamaan jemmaan.





Housuissa on kaavana Ottobreen 3/13 Summer sea -pöksyt, tosin lahkeita on pidennetty ja resorit leikelty oman mielen mukaan. Housuissa on vain takasauma, ei edessä ollenkaan. Tällä kaavalla olenkin tehnyt aiemminkin, esimerkiksi pikkupoikien kesäpöksyihin käytin samaa kaavaa.





perjantai 29. elokuuta 2014

Pinkki hupparimekko collegesta

Tein tovi sitten anopille kaksi pitkää hupparia tämän toiveesta. Tästä innostuneena aloin suunnitella pitkää hupparia myös pikkuneidille ja nousipa ajatus mieleen, miksei itsellekin. Vuosi sitten ostin ompeluporukan kimppatilauksessa pari metriä pinkkiä colitsia, joka on harjattu sisältäpäin ja siis pehmeää ja ihanaa. Pari vuotta sitten eräs tuttu vinkkasi Suuressa käsityölehdessä olleesta pitkän hupparin kaavasta, jonka nyt vihdoin päätin ottaa kokeiluun. Suuri käsityölehti 9/2008 oli luonnollisesti kirjastossa jonkun muun ompelukoneella huristavan käsissä, mutta onneksi se löytyi kaverilta. Piirsin eilen kaavat ja tänään leikkasin päiväunilla kankaat ja sainpa sen ommeltuakin. Lisäsin helmaan pituutta sillä ajatuksella, että huppari täyttäisi mekon pituuden ja sitä voisi huoletta pitää legginsien kanssa pelkäämättä vilauttelevansa. Liioittelin ehkä kuitenkin helman pituudessa, mutta eipä kylmä talvellakaan!




Hupun reunan tein peitetikkauksella, saumat ompelin saumurilla. Taskuun tein peitetikkauksen suuaukolle ja kiinnitin ompelukoneen suorallaompeleella. Hihansuihin ja helmaan kiinnitin resorit.





Syksy, antaa tulla vaan!

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Seitsemän paitaa paloista


Olen säilönyt pieniä trikoonpaloja erilliseen laatikkoon. Laatikossa on paljoa omien kankaiden jämistä ja saatuja tilkkuja. Alunperin olin ajatellut tilkut nukenvaatteiksi, mutta kun kuosit oli niin kerta kaikkisen ihania, niin yritin ensin hyödyntää niitä pikkuneidin vaatteisiin hihoiksi ja etu- ja takakappaleiksi. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla loput pikkupalaset käyttää nukenvaatteisiin, saa nuketkin aivan ihania kuoseja ylleen. Yksiväriset trikoot ovat myös kangaslaatikoista vuosien saatossa kertyneistä säilöistä.

Yksi seitsemästä paidasta sai hihakseen punaisia omenoita ruskealla pohjalla ja toiseen hihaan kelta-valkoista raitaa. Etukappale on yksiväristä keltaista ja taustaksi punaista trikoota. Resorit hihansuihin ja pääntielle valkoisesta.


Ihana muffinsikangas on alunperin pikkuneidin erään mekon kangasjämistä. Etukappaleena lilaa, takana pinkkiä hihojen mukaisesti. Pääntielle vanhaa vaaleanlilaa resoria, jonka sävyä löytyy myös muutamasta kuppikakusta.


Pinkin kuppikakkotrikoon lisäksi laatikosta löytyi pieni pala sinistä kuppikakkutrikoota, joka päätyi toiseksi hihaksi pinkki-valkeaan t-paitaan. Pääntien ja hihansuiden resori on toisen sävyistä vaaleaalilaa kuin yllä, jo vanhempi resori, jota ei kovin isoa palaa jäljelle jäänytkään tämän jälkeen.


Yhteen paitaan laitoin isoimmat palat eli aivan ihana vihreä pöllötrikoo, josta olen tehnyt neidille aiemmin paidan. Takana vaaleanpunaista pilvitrikoota, josta olenkin tehnyt postauksen aiemmin (Pinkki pilvitaivas). Pöllöhihasta olen tehnyt neidille mekon ja toisen hihan kangas on ystävältä saatu tilkku.



Pinkki ja värikäs tähtikangas hihoissa on kaverilta saatuja, etukappaleessa keltaista ja takana punaista trikoota. Pääntiellä punaista resoria, jota löytyi juuri sopivankokoinen suikale resorilaatikosta.


Keltainen lintukangas on jämä neidin paidan jäljiltä. Kyseinen paita on kyllä leikattu, mutta odottaa ompelua, sillä halusin kokeilla siihen nappilistaa ja tämä nyt junnaa vielä vähän paikallaan. Kirahvikangas on kaverilta saatua. Takaa paita on pinkki, edestä ruskea. Pääntiellä ruskeaa resoria.


Lempparikseni nousi ehdottomasti tämä tähtipaita, jossa on toinen hiha turkoosi ja toinen limenvihreä, etukappale pinkki ja takaa täysin valkea. Hihansuissa on valkeaa resoria tuomassa lisää pituutta, sillä hihakankaita ei ollut riittävän pitkiä paloja. Pääntielle laitoin myös valkeaa resoria.


Helman ompelin kaikista peitetikillä, osasta myös hihansuut.


Raglanhihaisiin paitoihin käytin kaavana Ottobren 1/2006 Raglan t-paita kaavaa koossa 98 cm muunnellen hihanpituutta.



Perinteisen t-paidan kaavaa palveli Ottobre 3/2008 Octobus-paidan malli koossa 98 cm


perjantai 22. elokuuta 2014

Froteehuppari Rakkauspuhelu

Metsolan alennusmyynneistä tilauksen mukana lähti ihanaa Rakkauspuhelu-joustofroteeta, jota tosin en aluksi meinannut edes tilata. Kangas on varsin uusretro ja tuo mieleen omat vauva-ajan pukuni. En myöskään ole aiemmin innostunut froteesta materiaalina, enkä tytön vaatteissa muutenkaan. Nyt kuitenkin olen pikkuhiljaa lämmennyt materiaalille kovastikin. Olen aina tykännyt retroista väriyhdistelmistä ja maanläheisistä sävyistä, eikä voi kieltää, ettei retrous muutenkin olisi lähellä sydäntä. Niinpä tämä kuosi lähti myös pakettiin lopulta ja onneksi lähtikin.

Olin alusta asti varma, että teen kankaasta hupparin. Otin kaavan huppariin Ottobreen 3/13 -numerosta. Leikkasin innoissani kankaita ja vasta, kun hihat ja huppu olivat leikkaamatta, tajusin, ettei kangas tule riittämään. Onneksi kangasta löytyi juuri sopiva pala henkilöltä, jolla ei ollut sille käyttöä. Hihoihin lisäsin pituutta, mutta kankaan vähyyden takia laitoin hihansuihin pitkät resorit, jotka kyllä mielestäni rauhoittavat muuten eläväistä kuosia. Samalla valkoisella resorilla kanttasin nappilistan ja hupunreunan. Kolme nepparia ja tadaa:





Ostin neppipihdit pari vuotta sitten, kun innostuin tekemään tulevalle vauvalle bodyja. Jossain vaiheessa neppareiden laittoon tosin meni hermo, sillä ne eivät kestäneet. Ostin kunnon neppeja kasan joku aika sitten ja nyt olen innostunut niistä jälleen uudelleen, ovat ne vaan niin paljon helpompia pikkulapsen ja vauvan vaatteissa kuin pienet napit, joita meinaa saada pujoteltua näpinläveistä.



Vielä on 92 cm huppari hieman iso pikkuneidille, joka innostuikin oma-alotteisesti poseeraamaan oikein kunnolla :) Mieluummin iso kuin pieni. Toivottavasti huppari on pitkäikäinen pitkien resorien myötä. Nyt huppari mennee huppumekkona ja myöhemmin sitten varsinaisena hupparina :)


lauantai 16. elokuuta 2014

Froteinen päivänkakkaramekko

Uusimmassa Suuressa käsityölehdessä oli kotimaisia kaavoja lastenvaatteisiin. Näiden mallivaatteiden kuosit olivat Metsolan. Tästä syystä ensimmäistä kertaa koskaan eksyin Metsolan verkkosivuille ja tiesin jo tämän tehdessäni, etten todellakaan sivulta poistuisi tyhjin käsin. Metsolan verkkosivuilla oli nimittäin yhtä sun toista alennuksessa ja voi taivas, miten ihania kuoseja! Tämä tosin ei tullut yllätyksenä, sillä ompelevat ystäväni ovat noita kuoseja käyttäneet ja aina olen niiden perään haikaillut. Ihania!



Selailin netissä "froteemekko" haun alaisia kuvia ja sieltä ihastuin Maitotytön tunikoihin. Mallia muokaten ja käsitöiden luottoystävääni tukeutuen aloin muokata Ottobren (5/2010) Susie-tunikan kaavaa. Aluksi ajattelin tekeväni rinnan alle myös kaitaleen, mutta jätin sen kuitenkin pois. Taskuihin Maitotytön tunikassa ihastuin ja päätin kokeilla niitä kaavaan. En halunnut rinnan alle, enkä helmakappaleeseen rypytystä, joten muokkasin ne pois. Lisäksi lisäsin helmaan pituutta, jotta tunikasta tulikin mekko.








Tein toisen taskun kahteen kertaan, sillä valkoinen trikoo oli hyvin venyvää, ja pyöreän taskunsuun reunuksesta tuli ensin liian lörppä. Kakssoistikkasin valkean taskutrikoon kiinni joustofroteeseen tehden kaksoistikkaukset myös pääntielle, hihansuihin ja helmaan. Joustofrotee onkin hyvin, HYVIN, joustavaa ommeltavaa, jonka takia sain purkaa ja ommella saumojakin saumurilla useampaan otteeseen. Vinkkinä siis, että tällaisessa kankaassa kannattaa laittaa kohdistusmerkkejä pitkin pituutta, jotta kappaleet olisivat samoista kohdista vastakkain, eivätkä venyisi.




Itse tykästyin kyllä kuosiin. Onneksi sitä jäi vielä palanen jäljelle, jotta saan siitä tytöllekin jotain. Jonossa onkin neidille tulossa muutama joustofroteevaate, mutta harkitsen vetoketjullisen hupparin ompelua kyseisestä kankaasta vielä uudelleen...

perjantai 15. elokuuta 2014

Pitkä huppari kertaa kaksi

Anoppi osti keväällä itselleen pitkän hupparin ja tykästyi siihen. Hyvin se hälle sopikin ja siitä se ajatus sitten lähti täydentää hänen vaatekaappiaan parilla vastaavalla hupparilla. Piirsin ostohupparista kaavat, valkkasimme miellyttävän väriset kankaat Kestovaippakauppa.comista (jossa onneksemme sattui vielä olemaan alennuksiakin!) ja saumuri ja ompelukone surisemaan. Tuotoksena kaksi pitkää, puoleen reiteen ylettyvää hupparia, joista reilu huppu, resorit hihansuissa ja päänteillä sekä perinteinen hupparitasku edessä. Vielä yksi, ihana, punainen, harjattu college odottaa erään muunnoksen ompelua, mutta nyt sillä ei ole kiire, kun kaksi on kuitenkin valmiina - sopivasti ilmojen viilennyttyä.

Toinen valmiista huppareista on harmaa, johon tein mallihupparin mukaisesti pääntien eli huppu ei ole keskeltä yhdessä. Valkeat tikkaukset hupun reunassa ja taskun suissa sekä helmassa, tämän lisäksi valkeat nyörit. Piristävät yksiväristä hupparia kummasti.






Lilan hupparin kangas on aivan ihanan värinen ja ihanan pehmeä. Onneksi sitä jäi pikkuisen jäljelle, niin saa pikkuneitikin jotain jämäpaloista. Muuten huppari on vastaavanlainen kuin harmaa, mutta huppu on edestä ristissä. Tähänkin tein tikkaukset valkealla, kuten nyöritkin.







Kovasti uusi omistaja tuntui huppareista tykkäävän ja hyvä niin :) Ehkä teen itselleni ja pikkumurusellekin vastaavanlaiset...