lauantai 30. tammikuuta 2016

Keltaiset huopatossut

Viisi vuotta tätä ajatusta on pyöritelty ja pyöritelty ja TÄNÄÄN se on totta! Huopatossut neuloen ovat pyörineet tänään koneessa useempaankin otteeseen ja nyt ne ovat valmiit. Toki ne oli saatava jalkaan heti kosteana kuvia varten, eikä niissä ole vielä suunniteltuja kumipohjia, eikä niitä tottapuhuekseni ole edes vielä harjailtu ja suoristeltu lopulliseen kuosiin (ehkä istun illan ne jalassa?), mutta tämä on niin pakko jakaa teille jo nyt, niin moni teistä eli kanssani jännittäviä hetkiä Facebookin Voihan villasukka -ryhmässä: 1287 tykkäystä ja 330 kommenttia eilisillan jälkeen tähän hetkeen seuraavalla kuvalla:


Aloitin työn viime viikonloppuna. Pitkään tosiaa asiaa mietin ja eräs ilta tyttöä nukuttaessa päätin, että oli aika rohkaistua ja tehdä. Googlettelin ja kaivelin ohjetta tossuihin. Olenhan tehnyt useita varrettomia tossuja, mutta nyt halusin nimenomaan huopikkaat, varrelliset huopakengät ulkokäyttöön. Töissä kysyin kollegoiltani kokemuksia Huopasen neulomisesta - itse olen tästä tehnyt vain lapasia ja yhdet tai kahdet varrettomat tossut. Kyselin vinkkejä, tekisinkö yksin- vai kaksinkertaisella langalla. Kukaan ei ollut huovuttanut kaksinkertaista, takuuta, huopuiko myös kaksinkertainen tuon 40% ei ollut varmaa. Lopulta olin varma, ettei tuo lankajemmani edes riittäisi kaksinkertaisena, joten päädyin yksinkertaisena, väri kun oli aivan pakko. Huopasta ei taida oikein mistään enää saada, eikä tätä sävyä ainakaan, josta nämä kerät löysin Huuto.netin kautta ja kävin ne silloin ulkomaan matkalla lähtiessä noutamassa matkanvarrelta. Onneksi kävin. Aivan ihana väri.


Paineet olivat valtavat ja siksi tässä nämä viisi vuotta varmasti ovatkin ongelmitta menneet. Kirjoitan nyt ohjeen, jonka tein tossuja neuloessa. En mene takuuseen onnistumisesta, mutta kokeilu kannattaa aina :) Monet suosittelevat koetossuja ja -tilkkuja, itse vain olen niin laiska moiseen... Mutta tässä tulee, välivaihekuvia laitan ohjeeseen reilusti mukaan - omaksi iloksi ja toisenkin havainnollistamiseksi :)

Puikkokoko: 8, käytössä oli Knitpron pyöröpuikko 40 cm kaapelilla.
Langamenekki: reilu neljä 100 gramman kerää.
Lanka: Novita Huopanen (joka on kuulemma paksumpaa kuin Joki, jos sille lähtee soveltamaan)
Koko: 38

Aloitin 80 silmukalla varren. Neuloin neljä kierrosta aina oikeaa eli oikean, nurjan, oikean ja nurjan, sillä neuloin koko työn suljettuna pyöröneuleena. Tein nuo neljä kierrosta kaksinkertaisella langalla. Neulottuani 16 kierrosta sileää eli yhteensä 20 kierrosta kavensin tasavälein (eli 19. ja 20. silmukka, jos neuloisi neljällä puikolla). Jatkoin 76 silmukalla 15 kierrosta sileää neuletta ja kavensin taas neljä silmukkaa tasavälein neulomalla nuo yhteen (eli 18. ja 19.). Näiden kavennuksien jälkeen neuloin taas 15 kierrosta ja kavensin jälleen neljä silmukkaa tasavälein neulomalla kaksi yhteen (eli 17. ja 18. silmukka). Näillä 68 silmukalla jatkoin vielä 15 kierrosta. Minun neulomanani varren pituus oli näin tässä vaiheessa 45 cm pitkä. Tein siis ensimmäiset kavennukset neulottuani 15 cm korkeutta, seuraavat 10 cm välein,

Kantalapun tein kuten villasukkaan. Käytin kantalappuun puolta silmukoista eli 34 silmukkaa. Tein kantalapun yksinkertaisena, 15 edestakaista kierrosta. Tämän jälkeen jatkoin kannankavennuksia niin, että keskelle jäi 12 silmukkaa ja loput 22 silmukkaa kavensin pois, 11 puoleltaan. Kiilakavennuksia tein tavallista sukkaa reilummin kaventaen silmukoita pois niin, että minulla oli lopulta 64 silmukkaa jäljellä, 16 puikollaan, jos neuloisi neljällä puikolla. Laskin kokoajan, mitä mitat olisivat, jos kutistuvuus olisi tuon 40%. Jalkapöydälle tein kuitenkin pituutta enemmän, kuin tuo laskutoimitus antaisi ja neuloin kannasta kärkikavennuksiin 38 cm. Tämän jälkeen kärkikavennuksissa neuloin jokaisen (oletetun) puikon lopussa kaksi viimeistä silmukkaa yhteen niin kauan, että jäljellä oli kahdeksan silmukkaa, joiden läpi vedin langan.

















Päättelin langat. Tämän jälkeen ompelin sukan sisään kärjestä ja varren yläreunasta muovipussin kiinni hyvin löyhällä rihmapistolla. Lisäksi laitoin sukan sisään Crocsin kapeat saappaat. Pesuna käytin 40 asteista pesua, kierroksia 800, hieman pesuainetta, kaverina käsipyyhkeitä, kestona tunti, kuusi minuuttia. Hyvin pian pesun aluksi saappaat lensivät sukista ja vetivät muovipussit perässään pois. Yhteenhuopumisen pelossa keskeytin pesun 20 minuutin kohdalla. Tällöin tossut olivat huopuneet jalalta jo sen verran lyhyeksi, että survoin tossut takaisin. 


Tällä kertaa uuden pesun alkaessa (kierroksia vain 400, muuten sama) tossut olivat huopuneet jo sen verran paljon, että saappaat kestivät ongelmitta loppupesun.







Pesun jälkeen revin saappaat pois tossuista ja ompelin muovipussit uudelleen sisään. En ole ennen käyttänyt uudelleen huovuttaessa enää muoveja, mutta nyt en ollut valmis ottamaan riskiä. Pyöritin saappaat uudelleen 40 asteen pesussa tunti, kuusi minuuttia, kierrosten ollessa 400. Tossut pienentyivät jalkaosasta reilusti, ehkä pituutta olisi voinut neuloa enemmänkin. Sain kuitenkin viruteltua tossut juuri oikeaan pituuteen.


Leveyden takia mietin vielä uutta pesua, mutta koska todennäköisesti käytön tossuja villasukan kanssa, on tossuissa hyvä olla tilaa. Ilmahan se sitä paitsi välissä eristää ja lämmittää.

Nyt tossuihin täytyisi tunkea sanomalehteä oikomaan ruttuja ja alkaa miettimään, kellä pohjat tossuihin laitattaa. Pintaakin alunperin ajattelin neulahuovuttaa, mutta ovat nämä niin päheät näin, että ehkäpä seuraaviin (jotka suunnittelin tekeväni Dropsin langasta sitten joskus).
















Toivottavasti ohjeesta on apua :) Kysymyksiin vastaan mieluusti. Kurkkaa ihmeessä myös muut huovuttamani tossut, joita löytyy kuluneiden vuosien ajalta useita :)

perjantai 29. tammikuuta 2016

Frozenia, Frozenia ja Frozenia

Frozen on villiinnyttänyt meidätkin! Tai no jos ei meitä, niin ainakin esikoisen, jonka prinsessahullaantuminen on hurjaa. Useampi prinsessavaate onkin nyt tullut tehtyä, kun purin neidin vaatekaappia kaverin tyttöjen vaatekaappiin. Eikös tällä syyllä nyt ainakin myynnin verran saa ommella tilalle? Ja jonkin verran enemmän... 

Olen nyt päättänyt tehdä pikkuneidin mieleistä vaatetta, neiti kun mieluummin myös valitsee vaatteensa itse. Kuluneiden viikkojen aikana on tullut ommeltua muutama luottovaate tuohon makuun: Frozen. Anna ja Elsa. Frozen. Nuo uudet prinsessat.

Ensin valmistui Circus Horse -kaavalla (OB 4/13). Hulmuavat helmat ja röyhelöthän ovat tottakai prinsessamaisia ja tästä syystä kovin in. Muokkasin mekkoa kankaan riittävyyden takia niin, että helma on kaksikerroksinen. Alemmaksi kankaaksi löytyi jemmoista tilkku mintunväristä trikoota, joka on hyvin samaa väriä Annan mekon sävyn kanssa. Hihoihin tein pitkät käänteet, jottei nyt jäisi liian pian pieneksi. Pääntielle kanttasin mustan resorin kantinkääntäjällä. 







Mekkoon oltiin oikein tyytyväisiä. Seuraava Frozen-kangas muotoutui paidaksi Noshin paitakaavalla (Suuri käsityölehti 5-6/15). Tein paidan vähän reilummalla koolla, jotta menisi myös pidempään, mutta on jo nyt käyttökelpoinen. Pitkät hihankäänteet sallivat kääntämisen, plussaa ehdottomasti näissä kasvupyrähdyksissä.








Myös paita toi prinsessamaisen olon. Lopusta neiti halusi pipon ja koska ihan viimeisetkin suikaleet oli hyödynnettävä, tein pikkupöksyt. Niitä ei vielä olla testattu, mutta luin ihmisten kommentteja mallista (joka on Ottobrestä) ja laskin vyötäröä muutaman sentin verran. Vyötärölle ompelin joustopitsikuminauhaa. Taustalle piti jo laittaa toista kangasta, jota on myös pipossa vuorina. Ilmeisesti jotain Marimekkoa, joka on kyllä ihan mahdoton kissankarvankerääjäkangas!





Vielä valmistui Olof-paita mustavalkoraidallisilla hihoilla. Ihastuin tuohon raitakankaaseen, sen raidat kun ovat vapaasti piirretyt ja täten eripaksuiset. Tätä neiti ihastelikin "Oi, Olof! Minulleko?", mutta myönteisen vastauksen saadessaan totesi, ettei tykkää, kun ei ole "linsessankuvaa". Eiköhän se käyttöön päädy silti. Minusta se on ainakin aikas söpö ilman pinkkiä tai prinsessaakin ;)







Riittäisiköhän Frozenit tällä erää? Ainakin kyseiset kankaat loppuivat...